Kun tulet Lauttasaaren sillan yli ja ruokakaupan kulmalta laskeudut raput alas, niin päädyt  Helsingin Boxing Talliin. Kymmenettä vuottaan juhlistava nyrkkeilysali ottaa tulijan lämpimästi vastaan valoisaan harjoitustilaan. Harvoinkin käyvät tuntevat itsensä heti tervetulleiksi paikan vetäjän Hannu Huuhtasen tervehtiessä jokaista tulijaa nimeltä.

Helsingin Boxing Talli aloitti toimintansa Lauttasaaren eli stadilaisittain Larun salissa vuonna 1999 Sali oli toiminnan ensimmäisinä vuosina kovassa käytössä. ”Parhaimmillaan oli kolmet treenit illassa. Kursseja junnuille ja aikuisille. Nykyiseen verrattuna salin käyttöaste oli moninkertainen” Huuhtanen muistelee.

Harjoitusvuorot on jaettu maanantaina ja keskiviikkona harjoittelevaan miesporukkaan sekä tiistaina ja torstaina kokoontuvaan sekaryhmään. Yllättäen miehille perustettiin aikanaan omat vuorot, kun kävijöistä suurin osa oli naisia.

Nyrkkeilysalin pitäminen ei ole parhaimpinakaan aikoina rahakasta bisnestä. Ilman samanhenkisiä kavereita ja talkoohenkeä homma ei pyörisi.

”Alkuvaiheessa Vesannon Maukka oli korvaamattomana apuna. Nyt Wikmanin Hessu vetää myöskin harjoituksia, mikä antaa itselleni hengähdysaikaa.” toteaa Huuhtanen. ”Useimmat harrastajat haluavat ohjattuja harjoituksia, itsekseen säkkiä hakkaamalla harjoitusmotivaatio häviää.”

Kuntonyrkkeilyssä tyrmätään kaloreita

Suurin osa salilla kävijöistä on kuntonyrkkeilijöitä. Se on perinteisestä nyrkkeilystä on kehitetty vauhdikas ja monipuolinen kuntourheilulaji. Se sopii sekä nuorille että vanhoille, miehille ja naisille. Kuntonyrkkeilyn ehkä suurin viehätys on harjoittelun monipuolisuudessa ja tehokkuudessa. Monipuolisuuden perustana on se, että nyrkkeilyssä joutuvat kaikki lihasryhmät työhön.

Kuntonyrkkeilyssä kuormittuu koko vartalon lihaksisto, pulssi nousee ja kaloreita "palaa". Esimerkiksi kun 15 minuutin hölkässä on laskettu kuluvan noin 90 kilokaloria, niin kuntonyrkkeilyssä voidaan päästä samassa ajassa kaksinkertaiseen määrään. Laji on tehokas ja sisällöltään vapaa ja railakas tapa saada hiki pintaan. Kuntonyrkkeilyssä tyrmätään ainoastaan kaloreita.

Otteluharjoitukset kuuluvat kuntonyrkkeilyohjelmaan vain silloin, jos kuntoilija sitä erityisesti haluaa.
Kuten kaikki liikunta, kuntonyrkkeily tarjoaa hyvän tavan fyysiseen ja psyykkiseen rentoutumiseen. Kuntonyrkkeilyllä on todettu olevan erityisen rentouttava vaikutus hartiaseudun lihaksiin. Fyysisen rentoutumisen lisäksi kuntonyrkkeily tarjoaa hyvän tavan psyykkiseen rentoutumiseen. Harjoittelun vauhdikkuus, vaihtelevuus ja tekniikan haastavuus auttavat unohtamaan tehokkaasti arkipäivän murheet ja työkiireet.

Maanantai ja torstai-vuorojen ohjatun alkujumpan ja tekniikkaharjoituksen jälkeen on viisi erää vapaata harjoittelua, joka vetää kehään vakioporukan sparraamaan. Usein kehään pääsyä joutuu odottamaankin, kun keski-ikäiset pugilistit ottavat toisistaan mittaan. Lyönnit ovat kevyitä mutta sydän hakkaa nuoren pojan rytmillä. Suurin osa kävijöistä on jättänyt poikavuotensa 70-luvulle, mutta tämän vuoden aikana mukaan on tullut paljon alle parikymppisiä harrastajia.
Salilla on hyvä yhteishenki. Kaikki tunnetaan nimeltä ja vanhojen herrojen huulenheitto saa nuorimmat höristämään korviaan.

”Jos kaikilla saleilla olisi samanlainen fiilis kuin Larussa, nyrkkeily olisi suosituin urheilulaji. Hurttia huumoria ja porukasta löytyy aina kaveriapua, jos sitä tarvitaan. Salilla kävijöitä kun on moneen lähtöön: lakimiehiä, lääkäreit, autonasentajia... Nyrkkeilijän tunnuslause On autuaampaa antaa kuin ottaa pätee niin kehässä kuin sen ulkopuolella” Hannu kertoo.

Salilla ovat harjoitelleet monet ammattilaiset, kuten Jyrki Kjäll tai Amin Asikainen. Unohtamatta viihdepuolelta Mikko Kuustosta, joka haasteottelussa pyyhki Kummelien Heikki Silvennoisen nenää miten tahtoi. Tony Halmeen jokainen saa vapaasti sijoittaa mihin lokeroon haluaa, mutta täällä hänkin parhaiden aikojen kuntonsa hankki ”  Huuhtanen summaa.

Vain mestaruus kelpaa

Ammattinyrkkeily oli hiipunut 2000-luvulle tultaessa Elis Askin, Olli Mäen ja Pekka Kokkosen kulta-ajoista marginaaliseksi urheilulajiksi. Tom Sjöberg oli tuonut hetkeksi lajille näkyvyyttä, mutta otteluiden taso oli kirjavaa. Samalla nyrkkeilyyn liittyi erilaisia vähemmän toivottuja mielikuvia Sjöbergin muista bisneksistä johtuen. Ammattinyrkkeily näytti olevan Suomessa katoavaa kansanperinnettä.

Ilman Helsingin Boxing Tallia olisi Stadin nyrkkeilymaailmassa jäänyt tapahtumatta. Vuonna 2005 eräiden  harjoitusten jälkeen Hannu kysyi salilla treenaavalta Ripa Juvoselta, olisiko tällä kiinnostusta ammattilais-iltojen järjestämiseen. Juvosen Welldone yhtiö kun oli tuonut vuosikausia monia ulkomaisia artisteja Suomeen, joten Ripalla olisi suurten yleisötilaisuuksien järjestämiseen vaadittavaa osaamista.

Juvonen oli valmis yhteistyöhön. Miehet kehittivät  Vain mestaruus kelpaa -projektiin. Ideana oli nostaa suomalainen nyrkkeilijä EM- otteluun neljässä vuodessa. Potentiaalisia nyrkkeilijöitä oli kaksi, Hannun entinen valmennettava  Juho Tolppola ja Pekka Mäen valmentama Amin Asikainen.
”Vain mestaruus kelpaa -projektia ei olisi tehty ilman Helsingin Boxing-tallin salia.  Istuimme ensimmäisessä tapaamisessa tuoleilla kehässä, ja sovimme miten homma laitetaan alkuun. Se oli mielenkiintoinen ajanjakso, ammattinyrkkeily on aina kiehtonut minua.” Juvonen muistelee projektin alkuvaiheita.

Lauttasaaren salilla pidettiin tapaaminen jossa olivat Huuhtanen, Juvonen,  Asikainen ja Mäki. Pienestä ryhmästä löytyi suuri määrä osaamista ja kokemusta niin nyrkkeilystä, kuin liike-elämästä. Matkassa oli myös onnea ja sattumaa. Amin Asikainen voitti EBU:n keskisarjan mestaruustittelin vuonna 2006 tyrmäämällä Christophe Tendilin viidennessä erässä.

”Aminin voitto aiheutti varsinaisen hypen nyrkkeilyä kohtaan.  Saleille alkoi virrata väkeä ja laji sai ennen näkemätöntä julkisuutta. Nyrkkeilystä tuli salonkikelpoista” Huuhtanen virnistää.
Varsinkin ottelut Luis Ramon Campasia ja Khoren Gevoria vastaan nostattivat suuria odotuksia nyrkkeilypiireissä. Amin Asikaisen myötä suomalainen nyrkkeily ja nyrkkeilytapahtumien järjestäminen sai katu-uskottavuutta.

Kuin suoraan Rocky-elokuvan käsikirjoituksesta Juvosen luotsaama LiveNation teki lopulta sopimuksen raskaan sarjan MM-ottelun järjestämisestä Helsingissä. Illasta oli tehty televisiointisopimus viiteenkymmeneen maahan ja katsojia odotettiin yli sataa miljoonaa. Ottelijoiden  2,5 miljoonan euron palkkiopotti oli omaa luokkaansa Suomessa. Kaikki näytti jopa liian hyvältä ollakseen totta.

Eikä se ollutkaan. Nikolai Valujevin ja Ruslan Tsagajevin ottelun peruuntuminen ottelua edeltävänä iltana oli isku vyön alle, paitsi järjestäjille myös kaikille suomalaisille nyrkkeilyn ystäville. Toivottavasti tämä takaisku ja Aminin viimeisimpien otteluiden tappiot eivät sammuta lajilla tällä hetkellä olevaa nostetta.  Jos tämän elokuvan käsikirjoitus on yhtään tolkullinen, niin kohta on tiedossa  dramaattinen käänne kohti happy endia.